Heikki Kolehmainen

Kirja, jonka luettuani maailma ei enää näyttänyt entiseltään

Kerrankin voin rehellisin mielin todeta, että luettuani psykiatri Cacilda Jethán ja psykologi Christopher Ryanin kirjan, Paritellen – Seksuaalikäyttäytymisen kehityshistoria, maailma ei ole enää näyttänyt entiseltään.

Kirja haastaa biologisiin ja antropologisiin todisteisiin vedoten ns. vakiotarinan ihmisen seksuaalisuudesta elinikäisiä parisuhteita muodostavana lajina. Se myös pakottaa pohtimaan, kuinka kulttuurisidonnaisia me oikein olemme?

Riviensä välissä kirja kysyy, voiko ihminen voida lajityypillisesti hyvin, jos seksuaalikäyttäytymisemme on vain muutamia vuosituhansia vanhan, täysin satunnaisia kehityslinjoja edenneen kulttuurin, eikä viimeisen parin sadan tuhannen vuoden aikana kehittyneen evolutiivisen luontomme määrittämä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Homo-suvun pari miljoonaa vuotta ja sapiensin pari sataatuhatta vuotta ovat tietysti enimmäkseen koostuneet ajoista, jolloin on ollut hyvin harvinaista saman parin ehtiä elämään yhdessä edes 5–7 vuotta.

Oikeastaan vasta viimeisen sadan vuoden lääketiede on mahdollistanut jonkinlaisen yleisen kulttuurisen vapauden perhesuhteiden järjestelyssä, osassa maapalloa.

Biologinen "vakiotarina" ei nähdäkseni kummemmin ole muuttunut viime aikojen evoluutiopsykologiasta. Naisia ja miehiä on joka puolella suurin piirtein yhtä paljon, joten olemme tilastollisesti lievästi polygyyninen tai käytännössä monogaaminen laji. Viime vuosikymmeninä keskimääräinen elinikä on kuitenkin noussut sellaiseksi, että kukaan ei enää pidä viiden vuoden liittoa "elinikäisenä".

Uskontojen ja koululaitosten "vakiotarinat" ovat toinen juttu. Niitähän sivistyneet ihmiset eivät ota vakavasti :) Ne, joilla on ollut varaa ja valtaa, eivät ole niistä ennenkään välittäneet.

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Sinun ei tietenkään kannata lukea kirjaa, koska tiedät jo kaiken. Ja kiitos siitä, että jaoit tietosi minullekin. :-)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ilman muuta aion lukea tämänkin kirjan. Kiitos kiinnostavasta avauksesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ihiminen ei taida olla lajina uskollisuudessaan veroinen varsinkaan laulujoutseneen tai kirjekyyhkyyn verraten.

Simpanssit eivät kai valehetle yli 99 % geenistöllämme ?

Paljon on Homo Sapiens edennyt kuitenkin omilla tavoillaan.

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Ihmisellä, simpanssilla ja bonobolla on yhteinen kantamuoto noin 5-7 miljoonan vuoden päässä. Olemme niille läheisempiä sukulaisia kuin afrikan norsu on intialaiselle norsulle.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Miksi meitää pitäisi verrata laulujoutseneen? Onhan olemassa käkikin. :)

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Kaikella kunnioituksella kirjoitusintoasi ja Don Quixote-maista esitaistelijuuttasi kohtaan, mutta kirja on kiehtovampi kuin blogikirjoituksesi, jonka jaarittelua en jaksanut lukea loppuun...

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

@David_S_Wilson uudelleentwiittasi @Kurt_Vonnegutin twiitin 2 tuntia sitten kommentoiden sitä samalla

@David_S_Wilson
"Modern evolutionary theory sez that Vonnegut was right!"

@Kurt_Vonnegut
"Human beings will be happier, not when they cure cancer or get to Mars, but when they find ways to inhabit primitive communities again."

Ja minä vastasin @David_S_Wilson'lle ja @ChrisRyanPhD'lle

@David_S_Wilson First of all communities should be sexually promiscuous, all other good proceeds #oxitocin @ChrisRyanPhD

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

David Sloan Wilson on varsin kiehtova puhuja, jota tuli kuunneltua joskus Bostonissa. Hän on myös hellittämätön ryhmävalintateorian puolustaja.

http://scienceblogs.com/evolution/

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Kiitos! Valintaa tapahtuu sekä ryhmän normien että biologisen ärsykkeen ohjauksessa. Kirja "Paritellen" esittelee myös teorian, että ihmisillä 100-150 yksilön ryhmissä osa evolutiivisesta kilpailusta käytiin puhtaasti siemennesteiden välillä naaraan sisällä.

Toimituksen poiminnat